Kylväjään liittyviä luentoja

Kylväjästä on kaksi esitelmätilaisuutta huhtikuussa 2024. 

Helsingin työväenopistolla (Helsinginkatu 53) pidettävä luento on tarkoitettu etäseurattavaksi, mutta paikanpäällekin voi tulla. Ajankohta on 3.4. klo 18 - 19.30. Tästä klikkaamalla pääsee mukaan.

Toinen tilaisuus on Turussa 9.4. klo 17. (Turku-Pietari-seuran tilaisuus) NNKY:n tiloissa osoitteessa Vähä-Hämeenkatu 12. Tässä linkki tapahtumien kuvaukseen.


Kylväjän nimilistaan tullut muutama lisäys Hiilisuolle muuttaneiden osalta

Tästä linkistä lisäyksiin:

https://drive.google.com/file/d/12T1uvFMoDDsAgWOIqOwIRK2plxa6cPXI/view?usp=sharing

Ikitie-elokuvan suhde Kommuuna Kylväjään

Ikitie-elokuva kertoo Karjalaan muuttaneista amerikansuomalaisista. Elokuvan juoni perustuu tosiasioihin, mutta on kuitenkin fiktiivinen. Tapahtuneiden tosiasioiden ja elokuvan välissä on kirjailija Antti Tuuri sekä romaania mukaillen tehty elokuvakäsikirjoitus. Vaikka itse tarina ei ole juuri sellaisenaan tapahtunut, elokuva ja romaani kuvaavat Karjalassa tapahtunutta varsin hienosti.

Kylväjän tilanne oli toinen, vaikka  valtiovallan ote kiristyi etelässäkin. Kylväjän oleellisimmin suomalaisia koskeneet toimet tapahtuivat 1920-luvun loppupuolella jo ennen Karjala-kuumeen suurinta aaltoa. Kylväjän sijainti etelässä ja jo vakiintunut valtakunnallinen menestys antoivat sellaista suojaa kylväjäläisille, josta Karjalaan 1930-luvulla muuttaneet eivät saaneet nauttia.

Kylväjältä muutti väkeä Karjalaan etenkin 1920-luvun lopulla. Pitkälti heidän ansiostaan menestyneen Hiilisuo-sovhoosin likvidointi saattoi Karjalaan muuttaneet samaan Stalinin myllyyn kuin muutkin suomalaistaustaiset. Hiilisuon likvidointi ja Ikitie-elokuvan kuvaamat tapahtumat muistuttavat kovasti toisiaan.

Kylväjälläkin jaettiin tolkuttomia rangaistuksia sodan jälkeen, vaikkei kuolemantuomioita sentään. Monet alusta asti mukana olleet uskolliset kommunaardit ja myöhemmin saapuneet suomalaiset iskurityöläiset saivat "kymmenruplasen" eli 10 vuotta vankeutta. Kylväjän alueet olivat saksalaisten hallussa sodan aikana, mikä oli tietysti omiaan herättämään valtion epäluuloja.

***********************************************************************************************

Kylväjän 100-vuotisnäyttely Rostovin museossa peruuntui

Rostovin museossa piti järjestämän Kylväjän 100-vuotisnäyttely syksyllä 2022. Tämä peruuntui kahden harmillisen ja traagisen tapauksen vuoksi. 

Järjestelyt seisahtuivat täysin Rostovin alueen todella huonon koronatilanteen takia. Suomessakin uutisoitiin siitä, miten ambulanssit veivät potilaita lopulta mielenosoituksellisesti terveysministeriön aulaan, kun muuallekaan heitä ei enää saatu.

Rostov ja myös sen museotoiminta oli käytännössä suljettu eikä sinne muutenkaan olisi rokotetunkaan ollut terveellistä mennä.

Koronan hellitettyä alkoi Venäjän "erikoisoperaatio". Rostov on lähin suurkaupunki sotatoimialueen lähellä. Näyttely olisi mahdollisesti saatu pystyyn, mutta nähtiin parhaaksi, ettei näyttelyä lähdetä perustamaan eikä tukemaan.

************************************************************************************************

Vuoden 2023 työväentutkimus -palkinto Kylväjä-kirjalle

Vuoden työväentutkimus -palkinto jaetaan vuosittain erityisen ansiokkaalle teokselle, joka käsittelee työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää tai muuta toimintaa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta. Palkinnolla halutaan myös tuoda esiin, miten työväentutkimus on muovaamassa tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaa.

Palkinto annetaan vuorovuosina akateemisen tutkimuksen kriteerit täyttävälle teokselle ja vuorovuosina sellaiselle teokselle, jonka ei tarvitse täyttää tällaisia kriteerejä. Vuonna 2023 palkinnosta kilpailivat vuosina 2021 ja 2022 ilmestyneet ei-akateemiset tutkimukset.

Palkinnon myöntää Työväenperinne ry, ja palkintoa tukevat Työväen Sivistysliitto TSL sekä ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi. Valinnan suorittaa vuosittain koottava palkintoraati. Palkintoraatiin kuuluivat tänä vuonna puheenjohtajana dosentti Matias Kaihovirta sekä muina jäseninä tutkijatohtori Mikko Kemppainen, tutkijatohtori Silja Pitkänen, kotiseutuneuvos Tero Tuomisto ja YTM Elina Vainikainen. Raadin sihteerinä toimi tietoasiantuntija Alpo Väkevä.

Vuoden työväentutkimus -palkinto myönnettiin Harri Vanhalalle teoksesta Kommuuna Kylväjä: Amerikansuomalainen kolhoosi Donin aroilla (Siirtolaisuusinstituutti, 2021).

Palkinto luovutettiin Työväenliikkeen kirjastossa Helsingissä perjantaina 26.5.2023.

Matti Tarhala

1944—2022

In memoriam


Keväällä 2022 kuoli Kylväjän "viimeinen suomalainen" Matti (Matvei) Tarhala. Matti osasi vielä suomea, vaikkei sitä viimeisinä vuosikymmeninään päässytkään käyttämään.

Matin vanhemmat olivat Matti ja Aili Tarhala. Aili oli Oskar ja Sofia Hendricksonin tytär. Hendricksonit muuttivat Amerikasta Kylväjälle vuonna 1923 toisessa kylväjäläisten ryhmässä. Hendricksonit ja heidän jälkeläisensä asuivat Kylväjällä lähes koko suomalaisajan.

Matti syntyi Käkisalmella vuonna 1944, mutta muutti sotaleskeksi jääneen äitinsä kanssa Kylväjälle.

Matin myötä meni hautaan Kylväjän suomalaisaika. Ensimmäinen suomalainen Clas Collan oli Kylväjällä keväällä 1922 eli juuri 100 vuotta sitten.

Весной 2022 года умер Матти (Матвей) Тархала, «последний финн» Сеятеля. Матти все еще знал финский язык, хотя и не мог им пользоваться в последние десятилетия своей жизни.

Родителями Матти были Матти и Айли Тархала. Айли была дочерью Оскара и Софии Хендриксон. Хендриксоны переехали из Америки в Сеятель в 1923 году в составе второй группы.

Матти родился в Приозерске в 1944 году, но переехал в Сеятель со своей матерью, оставшейся вдовой после войны.

Финское время ушло в могилу вместе с Матти. Весной 1922 года, всего 100 лет назад, в Сеятель появился первый финн Клас Коллан (Clas Collan).

Kommuuni Kylväjän viiri. Se on saatu nykyiseltä Kylväjän tilalta vuonna 2018. Viirin teksti antaa ymmärtää, että tilan nimi olisi XXII puoluekokouksen kolhoosi. Ajat, suhdanteet ja nimet muuttuivat! Pishvanovin siitoshevostilasta Kylväjäksi, Stalinin kolhoosiksi, XXII puoluekokouksen kolhoosiksi ja taas Kylväjäksi.

He uskalsivat....

Kommuuni Kylväjä (tai Kommuuna kuten asukkaat itse sanoivat) oli Yhdysvaltain ja Kanadan länsirannikon suomalaisten perustama yhteisö, joka asettui Neuvosto-Venäjälle 1920-luvun alussa.

Osuuskunnan ajatuksena oli asettua Neuvosto-Venäjälle viljelemään laajoja aromaita. Perustamisen jälkeen kului puolisentoista vuotta väen, varojen ja varusteiden kokoamiseen. Lokakuussa 1922 muuttivat ensimmäiset asukkaat USA:n länsirannikolta kommuunin uudismaille Etelä-Venäjälle Donin alueelle.

Kommuuna Kylväjän perusajatus käy ilmi tuolloisista lehtikirjoituksista ja neuvostovaltion kanssa tehdyistä sopimuksista. Tarkoitus oli harjoittaa laajoilla peltoalueilla suurimittakaavaista koneellista tähkäviljelyä. Suomen rajojen läheltä tällaiseen soveltuvaa aluetta oli turha hakea, joten asuinpaikaksi ajateltiin eteläisen Venäjän laajoja aroseutuja. Työ, asuminen ja muukin elämä organisoitaisiin kommuuniksi: palkkaa ei olisi, ruokailu olisi yhteistä, lastenhoito keskitetysti organisoitua ja päätöksenteko hajautettua.

Suomalaisilla oli jatkuvasti kieliongelmia. Kieliongelmien vuoksi suomalaiset eivät kovin hyvin sopeutuneet ympäröivään yhteiskuntaan kuten monet eivät Amerikkaankaan olleet sopeutuneet. Osin näistä syistä vuonna 1929 lähes kaikki vielä jäljellä olevat suomalaiset muuttivat pois Kylväjältä. Useat lähtivät Amerikkaan ja harvat Suomeen, mutta enemmistö siirtyi Neuvosto-Karjalaan ja monien kerrotaan asettuneen Hiilisuo-nimiseen sovhoosiin.

Kylväjä toimi kommuunina alkuperäisen vuokrasopimuksensa mukaisesti. Kun vuokrasopimus raukesi, lakkasi Kylväjä toimimasta itsenäisenä tilana vuonna 1940. Se jatkoi kolhoosimuotoisena yhä tiiviimmin kytkeytyneenä lähiseudun massiivisiin valtiontiloihin.

Luo kotisivut ilmaiseksi!